Aamusta se alkaa: kaksintaistelu. Kuka saa tehdä ensiks ja kuka saa olla viimenen. Siinäpä kiista. Kumpikaan ei hyvä ja aina se vaihtoehto, jonka toinen saa - on parempi. AINA.
Kauhukaksoset pakenevat juoksujalkaa ja tietenkin eri suuntiin. "Ossi ensiks!" Huutaa Eero. "Eelo ensiks!" Huutaa Ossi. Kolmeen laskiessa peräkammarin nurkkaan ahdistettu pellavapäinen jästipää lampsii raahaavin askelin kohti piinapenkkiä. "Ainako mun tautuu olla ensiks - AINAKO?" Kysyy Eero sääliä kerjäten. Selitän, että tällä kertaa Eeron vuoro on olla ensimmäisenä, mutta illalla on mahdollisuus olla sitten viimeisenä.
Haen Ossin hammaspesulle. Valittavaan äänensävyyn hän marisee: "Ainako mun tautuu olla viimeinen? AINAKOOO?" Tällä kertaa kyllä: kukin vuorollaan - yksi kerrallaan.
Vihoviimeisenä on Neiti Nokkosen vuoro, joka innokkaana on jo maistellut kaikkia mahdollisia hammasharjoja. Ja tietysti vähän hinkannut lavuaarin viemärin reunoja ja kuinkas ollakaan, pudottanut hammastahnan killumaan yhdessä muutaman papiljotin kera wc-pönttöön. Iloksemme pönttö on unohtunut vetää.
Pojilla on hauskaa (minulla ei) , kun saavat kerrankin kalastaa risuongillaan.
Tämän episodin jälkeen tenavat ovat kadonneet, osa yläkertaan. Vastahakoinen Ossi raahautuu eteiseen: "Byäää. Ainako mun tautuu pukee ensiks? AINAKOO?" Kyllä vain poikaseni, näin on näreet.
Seuraavaksi puen Neiti Nokkosen, joka on innokkaana lähdössä. Pukeminen ei kuitenkaan suju vielä itsenäisesti, joten joudun ottamaan häneltä saapikkaani pois. Tästä suivaantuneena alkaa Draama Queenin esitys. Tinttarella heittäytyy huutamaan selälleen sätkien jokaista raajaansa eri suuntaan. Huhhahhei ja huumori kukkii.
Lopuksi käyn hakemassa yläkerrasta Eeron: "Ainako mun tautuu lahtee kelhoon? AINAKOOO? Ainako mun tautuu olla viimene - AINAKOO??" No comments.
"Mun vualo paasta etupenkkiin!" vaatii Eero Ossin säestässä: "Mun vualo paasta etupenkkiin!!" Suvi saa vuorostaan olla ensimmäisenä turvavyöpalvelussa. "Silo mut ensiks" vaatii Ossi. "Eiku silo MUT ensiks" komentaa Eero. Sidon takapenkkiläisen ensiks, koska takapenkkiläinen ei päässy etupenkille.
Vihdoin ja viimein istahdan ratin taa. Hur-hur. Sitikka kehrää kuin kissa. Hur-hur. Pää pistoksissa.
Kerhoon ajellesssani tajuan unohtaneeni omat hampaat.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti