Joulumuistoja

Jouluvalmistelut aloitettiin tälläkin kertaa hyvissä ajoin. Mummilan piparitalkoot ovat muodotuneet ja perinteeksi. Lasten mielestä on ehdottomasti oltava piparkakkutalo sekä Mummilassa että kotona. Tänä vuonna tuntui siltä, että lasten keskittyminen pipareiden tekemiseen ja koristelemiseen oli aavistuksen sinnikkäämpää, mitä ennen. Lapsista oli jo oikeasti apua - nimittäin.


Joulukuusia tarvittiin tietysti myös kaksi: toinen yläkerran aulaan ja toinen alakertaan. Molemmat kuuset tuotiin sisälle jo hyvissä ajoin. Taisi yläkerran kuusi saada paikkansa sisältä jo ensimmäisenä adventtina. Mikäs sen ihanampaa kun kuusen tuoksu, joka tänä vuonna tuoksuikin pakkasista johtuen tuplasti voimakkaammin.

Kuusi sai tänäkin vuonna muutamia uusia koristeita. Nyt kelpaa taas!

Ossi ja Eero saivat valita MyllynParhaat-piparisivuilta mieleseinsä. Huh - ei helpoimmasta päästä tuo ritarilinna, jota sitten kyhättiin koko perheen voimin. Suvi valitsi onneksi hitusen helpomman Satukruunun, josta siitäkin tuli luomoavan herkullinen. Nam!
Ossi ihanainen auttoi viimehetken viilauksissa. Tällä kertaa ikkunoiden pesussa.

Joulumme oli tällä kertaa siitä erilainen, että vietimme sen kotona oman perheen parissa. Aatto olikin ihanan rauhallinen ilman kiireistä minuuttiaikataulua. Ehdimme rauhassa keitellä riisipuurot, saunotella, käydä aattokirkossa, hautuumaalla ja syödä jouluateria, ennekuin pukki ovella kolkutti.
Lopulta se Joulupukki tuli. Kun kysyttiin millä Pukki saapui, pukki tokaisi, että "luistellen piti tulla". "Oikeesti se tuli luistellen mäkee alas kengillä, Se käveli kun se pääs pihaan." Tätä eivät oikein lapset ymmärtäneet ja ihmettelivät, missä Pukin luistimet olivat.

Joulupukki ja lasten poseeraus.
Hyvää Joulun Aikaa kaikille lukijoilleni!