Olenpa ollut laiska, tympeä ja saamaton. Mukamas ei mitään sanottavaa, ei jutun juurta. Viikkoihin on kuitenkin mahtunut yhtä jos toista.
Muun muassa se, että camera on sen sadannen kerran kateissa. Joten jääköön tämä postaus ilman kuvitusta.
Töissä on ollut ylikiire. Flunssa, influenssa ja sikanuha ovat työllistäneet kaikissa mahdollisissa olomuodoissaan. Eikä siitä sen enempää. Joskus kyllä taivastelen, että onhan minulla ihan työ: saan siemailla kahvia ja lukea lammaslehtiä. Kohta osaan kaiken karitsoista, kileistä, kutuista ja maatiaisista!
Neiti Nokkonen oli tänään operaatiossa. Koukkuinen peukalo oikeni ja niin Urhea Rohkea Neiti. Voi miten ylpeä Äiti voikaan tytöstään olla!
Kävi meillä Putkimieskin. Lopulta. Tosin tämä kaveri tuli sovitusti kellon lyömällä ja muutenkin mukava ja rempseä. Olivat pojan koltiaiset ulkosalla Putkiksen ahertaessa maalämpöpumpun litkujen kimpussa. Lähteissään Poikaset olivat kovin täpinöissään - tuli hännän alla kiemurtelivat ja silloin alkoi Äidin epäilykset herätä. Halusivat vilkuttaa Putkikselle turvallisesti terassilta. "Ullatus - ullatus!!" kihertelivät partaansa. Putkis kurkisti pakettiautonsa sisään ja puisteli epäuskoisena päätään. Pojat olivat vieneet lahjaksi kaksi keppiä, kaksi kiveä ja kourallisen kivituhkaa. Voi miten ylpeä Äiti voikaan Pojistaan olla :-) Hehhee. Tämä Putkimies ei meitä unohda!
:DDD Kyllä ne pikkumiehet vain saavat toisistaan voimaa ja rohkeutta kempposiin, hauska yllätyshän tuo kyllä oli!
VastaaPoistaIhanaa, elämänmakuista tekstiä!!!;DD
VastaaPoistaSamanlaista mukavaa elämänmenoa lopullekin viikolle!:))
Kiva lukea edelleen kuulumisia, vaikkapa täältä Ameriikasta käsin. E on oppinut istumaan! - U
VastaaPoistaKiitos runsaslukuisalle kommetoijajoukolle :-) Mukava tietää, että joku lukee turinoitani!
VastaaPoistaE:lle ISO hali saavutetusta taidosta! Siitä se lähtee...