Villa Kiakulan kuulumisia

Niin sattui, että miltei päivälleen sai Messi elää kanssamme. Kunnes eräänä aamuna sulkasadon heikentämänä hoiperteli ja siipi oli halvaantunut. Pystyssä ei poloinen meinannut pysyä. Pahamaineista Marekkiahan se, tuumasi eläinlääkäri. Ja niin oli kultainen Messimme paras päästä kuohkeammille matomaille. Nyt vain toivotaan, että muut eivät sairastu.


Suru oli suuri, etenkin Eerolla. Olihan kyse hänen omasta kanastaan. Niin suuri suru, ettei edes jalkapalloharjoitukset seuraavana päivänä houkutelleet. Eeron kanssa tehtiin Messille muistokortti ja Suvi ja Ossi piirsivät muistopiirustukset.



Meni viikko. Tuumasin, etä Villa Kiakulaan ei uusia tipusia otettaisi kuin kesää vasten. Mutta kuinkas kävikään: munanetistä löytyi kivenheiton päästä kaksi Alholaista maatiaskanaa vailla kotia. Niin Kiakulan Tipsu ja Kiakulan Heluna muutivat meille ja todellinen Herrasmies Brilla-kukko otti uudet nuorikot heti omakseen. Ja nyt on taas Eerolla oma kana ja yksi varakana.