Näin on näppylät...

Tämän Joulun tulen muistamaan, monestakin syystä. Yksi niistä on vesirokko, joka rantautui juuri Joulun alla kotokartanoomme. Eero ihmetteli jo muutamaa päivää aiemmin, sormien välissä olevaa inhottavaa rakkulaa, jonka minä hoitoalan ammattilainen veikkasin syyläksi. No lauantaina Velipojat olivat Kiekon pikkujoulutapahtumassa ja suihkussa treenin jälkeen Isäntä kiinnitti huomiota Eeron varsin näppyläiseen vartaloon. Niin oli tartunta saatu rokotuksista huolimatta. Ja iltapäivän kuluessa myös sisaruksille alkoi nousta näppyä toisen perään. Yksi yö kutisutti, mutta sitten alkoi helpottaa. Onneksi selvisimme vähällä. Mutta tämän vuoksi lapset eivät päässeet Joulukirkkoon, joten kirkkohetki oli varsin kommellukseton aeimpiin verrattuna.
 
Haudoilla käytiin, tietysti, kuten kaikkina Jouluina aimminkin.  Ja sitten alkoi odotus - lapsilla ja vähän myös Äidillä.
 
Ja Mauri Pitkäkuonolla.

Milloin se Pukki tulee? Onko se Se Oikea Pukki?

 Tulihan se lopulta. Akateemisen vartin myöhässä. kuten asiaan kuuluu. Pakettiautolla tietenkin, milläs muulla autolla niitä Paketteja voikaan kuskata. Oho, meinasi tulla väärästä portista. Onneksi tajusi toisen. Ja Pukki kertoi isoveljestään, jonka kanssa kantoivat pikkupoikina kaksi karitsavauvaa puolentoistakilometrin päästä naapurista kotiinsa. Ja muistutti hoitamaan omia elukoitamme hyvin. Suvi Suloisuus esitti Pukille muutaman voimisteluliikkeen, kuten niskahartiaseisonta, vaaka, piruettihyppy ja balettiseisonta.
 
Ossi kaivaa Pukin kanssa säkkiä. Löytyihän sieltä: kauko-ohjattava ralliauto Ossille ja formula-auto Eerolle. Suville barbinvaatteita ja kaikille yhteiseksi Singstar-laulupeli.
 
Kyllä oli mukavaa tavata jälleen Joulupukki ja kutsu kävi ensi vuodelle uudestaan. Hyvää Joulua blogini lukijoille!