Ostipa Eukko kerran aurinkovarjon. Ison ja sinisen. Oli käytössä kesän - jos kaksikin. Kunnes rämähti romahti rikki. Murtui ja halkesi. Ykskaks pudota mätkähti vaasien päälle.
Siitäpä suivaantuneena Eukko antoi kuulua. Harmitteli varjon kestävyyttä, taivasteli heikkoa vartta. Päivitteli vaasejansa, juurtumassa olleiden pistokkaittensa surkeaa kohtaloa.
Eukko laittoi Ukkonsa asialle palauttamaan rumilusta. Ukko sai tilalle toisen, kalmankalpean Laiha Poika Lappalaisen. Sen alla voi nyt istuskella, hyvillä mielin patsastella.
Kelpaa auringon nyt paistaa!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti